Omat tarpeet unohtuneet

Pitkästä aikaa tänään oli aamu kun herätessä oli aivan loistava, levännyt olo. Aamutoimet sujuivat kuin itsestään, jopa hymyillen ajelin töihin.

Se mitä matkalla ajattelin ja suunnittelin tuntui omassa mielessä hyvältä,ja laittoi hymyilemään. Nyt kun yritän muistaa mitä ajattelin, en muista.

Pitääkö olla huolissaan jos ei muista? Asioita mitä aamulla on tapahtunut? Ei varmaan.

Nukuin myös hyvät päiväunet, tarpeeseen tuli. Täynnä energiaa herätessä, valmiiseen ruokapöytään. Syönnin jälkeen läsähdin sohvalle ja edelleen tässä jumissa.

Ehdin jo ajatella että tukehdunko tyhjyyteen vai kuolenko tylsyyteen kun en keksi itselle mitään tekemistä.

Puolet väestä on päiväunilla. Tiedän että kun heräävät, heillä on omat harrastukset jotka vievät mennessään.

Olisi kiva tehdä jotain yhdessä.
Sisältöä omaan elämään. Joooo, onhan nuita tekemättömiä kotitöitä. Niitä vaan on kiva lykätä myöhemmäksi. Mutta en tarkoita töitä enkä kotitöitä.


Elämä on ohjannut minut täyttämään toisten tarpeita. Sitten kun yritän miettiä mitä tekisin, niin se ei olekaan ihan helppoa. Mitä minä haluan, mitä minä tarvisin?
Omat tarpeet ovat unohtuneet.

En oikeastaan tiedä. Millaisin keinoin lähdet selvittämään mikä susta tuntuu hyvälle? Mitä asioita voit ottaa arkeen pikkuhiljaa ja kokeilla löytyykö omakseen.

Passiivinen. Sivusta seurailija. Kuinka saan itseni toimimaan.

Ehkä tarvitsisin ensin ystävän, jonka kanssa tulisi lähdettyä vaikka ihan vain kävelylle.

Olen aina pitänyt tanssimisesta. Iän myötä baari reissut vähentyneet nollaan, silloin tällöin jalka vipattaa mutta kun on tottunut menee nukkuu lasten nukkumaan meno aikaan, eihän sitä enää pysy hereillä.

Joskus kauan sitten tykkäsin pelata sulkapalloa tai tennistä. Näihinkin tarvitsisi pelikaveria.

Stressaantunut mieli ja keho tarvitsee paljon muutakin kuin mielialalääkkeitä

Voimavarojen menettäminen tapahtui hiljalleen