Ensin huvi, sitten työ

Uskalla tehdä asioita niinkuin itsestäsi tuntuu hyvälle ja parhaimmalle.
Uskalla astua ulos muotista minkä mukaan kaiken pitäisi pyöriä.

Mikäli sun tekee mieli tänään laiskotella, tee juuri niin. Sillä jatkuva valmiustila mitä nyt tehdään seuraavaksi, syö energiaa huomaamatta.

On tosi vaikea myöntää olevansa suorittaja joka painaa kieli vyön alla, eikä ole tyytyväinen kun jokin jäi osittain kesken tai kokonaan tekemättä. Eikä tänäänkään sitä kerinnyt.

Tässä kohtaa jo onneksi hieman naurattaa kun muistelen mainosta joka pyöri suurinpiirtein

Nuku
Ylös
Syö
Juo
Töihin
Kotiin
Kokkaa
Syö
Pyykää
Tiskaa
Sauno
Nuku
Ylös
Syö
Juo....

Se kehä oli suoraan mun arjesta, silloin ei todellakaan naurattanut, ja todellakin toivon että kukaan ei siihen kehään joudu!
Siitä olen päässyt eteenpäin taaperon askelin eroon osittain.

Kun annan itselle luvan löysätä, suoritan sitä laiskottelua. On tosi vaikea pysyä paikoillaan kun ajatukset tekee seuraavaa hommaa ja pakotat itsesi olemaan paikoillaan.

Onko tuttu sanonta ensin työ, sitten huvi? Iho menee kylmän väreistä ihan kanan lihalle ajatellessa että viimeisillä voimilla pitää jotain tehdä ja sitten vasta saa istahtaa tai pitää hauskaa.

Tämä sanonta on iskostunut niin syvälle että tästä tavasta on tosi vaikea päästä eroon käytännössä. Jollain tavalla aiheesta on tullut kuin uhmaikäisellä, minähän pääsen tästä eroon!

Suorittaja on oppinut että lepo on hyväksyttävää vasta kun kaikki on tehty.  Työt ei tekemällä lopu joten sano itsellesi, kiitos tältä päivää riittää jatkan joskus.

Oletko sinä ollut joskus arjen suorittaja? Miten pääsit siitä eroon?